Missä: Suomen
kansallisoopperassa
Milloin: Ensi-ilta
oli 16.09. 2016. Näytöksiä on 01.10. asti.
Ikäraja:. Koko
perheen teos
Sirkuskoreografia: Sanna Silvennoinen
Balettikoreografia: Ville Valkonen
Ohjaaja: Jere Erkkilä
Musiikinjohto: Alberto Hold-Garrido
Valaistus- ja videosuunnittelu: Mark Väisänen
Visuaalinen suunnittelu: Kimmo Ruskela
Laulusolistit: Hanna Rantala (soprano), Mika Pohjonen (tenori), Ville
Rusanen (baritoni) ja Koit Soasepp (basso)
Sirkustaiteilijat: Victor Cathala, Gengis van Gool, Mikko Karhu, Sanja Kosonen, Aourell
Krausse, Wes Peden, Kati Pikkarainen ja Viivi Roiha
Tanssijat: Ville
Valkonen , Tuomas Hyvönen, Koichi Kamino, Inka Hulkko, Yuko Valkonen, ja
Chigusa Fujiyoshi
Puvustus: Oopperan
ja baletin pukuvarasto on nyt päässyt yksittäisteosta laajempaan käyttöön. Kuoron
puvustuksessa näkyi tuttuja hahmoja monesta teoksesta. Itse löysin ainakin valkyyria
Brunnhilden, Oopperan kummituksen ja väkeä Figaron häistä
Tunnelmia:
Kävin katsomassa esityksen 20.09. 2016. Upea, visuaalisesti näyttävä
ja mukaansatempaava teos, jossa yhdistyvät sirkuksen taika ja oopperan kauneus.
En aio kertoa tässä, mitä kaikkea esityksessä tapahtuu, sillä jos satut vielä saamaan
liput tai sinulla on jo ne, niin haluaisin pitää yllätykset yllätyksinä ja
antaa ohjelman hämmästyttää ja ihastuttaa
sellaisenaan.
Esityksen kuvailun sijaan otan
tässä esiin mielestäni parhaat kohdat monien hyvien joukosta. Olen valinnut
Youtube-linkit sattumanvaraisesti sellaisten joukosta, jotka minua miellyttävät
ja jotka mielestäni antavat edustavan kuvan kappaleesta.
Hauskimman kohdan jakoivat
seuraavat kaksi: Nikolai Rimski-Korsakov (sov. Albert O Davis) Kimalaisen lento soolotuuballe ja
orkesterille. Välisoitto oopperasta Tsaari Saltanin tarina. Kimalaisen lento ja Gioachino Rossini (sov. Julie Eschliman)
alkusoitto oopperasta Wilhem Tell. Wilhelm Tell -alkusoitto.
Eniten odotin: Carl Orffin O fortuna-kappaletta teoksesta Carmina Burana. Teos on
kokonaisuudessaan hieno, mutta kyllä tämä teoksen aloitus- ja lopetuskappale on
minusta se kaikkein hienoin. Siinä on niin suurta voimaa ja se on vahvuudessaan
selkäpiitä värisyttävä. O fortuna.
Jos CircOperaa jatketaan
tulevaisuudessa, niin mielelläni haluaisin nähdä ja kuulla kappaleen Papagenon ensimmäisen aarian Mozartin oopperasta Taikahuilu. Der Vogelfänger bin ich ja. Tämän lisäksi toivoisin myös jotain pientä kuvakoostetta käsiohjelma oheen tai lisäksi.
Esteettömyys
Tulin oopperaan avustajani
kanssa pyörätuolilla. Kävelimme Oopperatalolle Kampin keskuksesta. Jos tulet pyörätuolilla,
niin kannattaa mennä mahdollisimman pian kadun yli keskustasta katsottuna oikealle
puolelle Mannerheimintietä, sillä se on paljon siinä on paljon vähemmän kadunylityksiä
eikä ollenkaan sadevesikouruja. Niitä löytyy vasemmalta puolelta harmiksi asti.
Oopperaan on kaksi sisäänkäyntiä:
pääovi Mannerheimintien puolella ja toiset ovet Töölönlahden puolella, jossa ovat
myös invapysäköintipaikat ja taksitolppa. Pääsisäänkäynnistä tullessa ensimmäisen
parven invapaikat ovatkin jo samassa kerroksessa, lisää paikkoja on toisella
parvella. Hissillä pääsee kaikkiin kerroksiin. Katsomokerroksen inva-wc:hen
päästäkseen tarvitsee avustajaa saadakseen ovet auki. Alaeteishallin wc:hen
pääsee itsenäisesti. Oopperan oma sivu esteettömyydestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti