sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Teatteri: Hamlet

Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun Kaupunginteatteri / Hamlet 2019
Taka-alalla Claudius (Eero Aho), etualalla Hamlet (Jussi Nikkilä)
Kuva : Otto-Ville Väätäinen



Missä: Turun kaupunginteatterissa.

Milloin: Ensi-ilta oli perjantaina 15.2.2019. Viimeinen esitys perjantaina 17.5.2019. Tästä linkistä pääset näytelmän omalle sivulle. 

Kävin katsomassa esityksen lauantaina 23.2.2019 klo 14.00.

Esityksen kesto: Noin 3 h 10 min väliaikoineen.
Ikäraja: Ei ikärajaa.
Alkuperäisteos: William Shakespeare ja suomennos Eeva-Liisa Manner.
Ohjaus: Paavo Westerberg.
Taistelukoreografiat: Oula Kitti.
Äänisuunnittelu: Iiro Laakso ja Sanna Salmenkallio.
Musiikin sävellys: Sanna Salmenkallio, musiikin esitys Turun filharmoninen orkesteri.
Valo- ja videsuunnittelu: Ville Seppänen.
Lavastussuunnittelu: Markus Tsokkinen.
Pukusuunnittelu: Tuomas Lampinen.
Naamioinnin suunnittelu: Minna Pilvinen.
Nimirooleissa: Jussi Nikkilä (Hamlet), Eero Aho (Claudius), Kirsi Tarvainen (Gertrude), Carl-Kristian Rundman (Polonius), Pia Andersson (Ofelia), Markus Järvenpää (Laertes) ja Severi Saarinen (Horatio).

Muissa rooleissa (aakkosjärjestyksessä): Minna Hämäläinen, Ella Lahdenmäki, Kimmo Rasila, Jonas Saari, Esko Salminen (videolla), ja Markus Ilkka Uolevi.

Tarina sopeutumattomuudesta ja kostosta

Hamletia on esitetty jo vuonna 1602, ja näytelmän ensimmäinen versio painettiin seuraavana vuonna. Shakespearen Hamletin esikuvana on ollut Tanskan prinssi Amleth Historiae Danicae- teoksesta noin vuodelta 1200.

Shakespeare etäännytti Hamlet-näytelmän päivänpoliittisista kiemuroista sijoittamalla tarinan Tanskan hoviin. Kotimaisia poliittisia aiheita ja Englannin historiaa käsittelevien näytelmien esittäminen oli 1600 -luvulla Englannissa kiellettyä.

Turun kaupunginteatterin Hamletissa pidin erityisesti Jussi Nikkilän roolityöstä. Hän luo ja tuo lavalla herkän ja synkkämielisen Hamletin. Pidin näytelmästä näytelmän sisällä ja siitä kuinka Hamlet kommentoi katsojille näyttelijän työtä.

Myös Eero Ahon Claudius oli onnistunut tulkinta. Aholle kirjoitettu rooli olisi ollut vielä parempi, jos siitä olisi jättänyt pois turhat pahuuden alleviivaukset. Vai olivatko ne sittenkin kevennysyrityksiä? Golf-, karaoke- ja solariumkohtaukset populaarikulttuuriviittauksineen eivät olisi olleet tarpeen, Claudiuksen pahuus kävi selvästi ilmi ilman niitäkin.

Carl-Kristian Rundman on oivallisen lipevä ja sopivan kiero Poloniuksen roolissa.

Tekninen toteutus

Suuren näyttämön teknisiä hienouksia käytettiin laajalti ja paljon. Jäin kuitenkin pohtimaan, olisiko tarinalle riittänyt pienempikin näyttämö. Kyseessä on hyvin tiivistunnelmainen näytelmä. Uskon, että pelkistetympikin ylöspano olisi toiminut ilman kilkettä, kimmellystä, mediaa ja valoa.

Turun kaupunginteatterin Hamletissa en pitänyt siitä, miten hautausmaakohtaus on toteutettu. Hautausmaakohtaus on siirretty teurastamolle ja sinne sen syvyys ja tärkeys myös hukkuu. Hautausmaa on teurastamo -analogia ei oikein toimi. Lisäksi jäin ihmettelemään, mitä Peter Jacksonin varhaisia elokuvia muistuttava splatter-kohtaus tekee keskellä tragediaa. Tätä ihmetellessä meni myös ohi yksi Hamletin merkittävä dialogi kaiken katoavaisuudesta.

Hamletissa käytettiin videoita hyvin esimerkiksi aivan alussa kohtauksessa, jossa seurataan Claudiuksen ja Gertruden häävastaanottoa sekä Hamletin ja Ofelian kohtauksessa, jossa he istuvat autossa keskustelemassa. Videon avulla näki takariviinkin selvästi näyttelijöiden ilmeet ja eleet. Myös Hamletin isä haamu (Esko Salminen) ilmestyy näyttämölle videoidussa kohtauksessa vaikka näytelmän alussa hän esiintyy ainoastaan äänenä syvyydestä. Video alleviivaa sitä, että kaikki muut (eli Hamlet ja yleisö) näkevät haamun, muttei Gertrude.

Videokuvaa käytettiin paljon myös sellaisissa kohtauksissa jotka olisi voinut toteuttaa lavalla. Uskon, että Poloniuksen kohtaloa käsittelevä kohtaus olisi toiminut paremmin lavalla näyteltynä eikä valmiina videopätkänä. Videoiden käyttö näyttelyn taustana toimii, mutta videolle valmiiksi kuvatut kohtaukset etäännyttävät katsojaa. Näkemäänsä alkaa suhtautua kuin elokuvaan ja huomio kiinnittyy enemmän valkokankaalle kuin siihen, mitä näyttämöllä tapahtuu.

(Hamlet-näytelmän ja sen taustojen selvityksessä käytetty Ralf Långbackan esipuhetta Hamletin 2013 suomenkielisestä laitoksesta.)

Esteettömyys

Turun Kaupunginteatterin kaikkiin tiloihin on esteetön pääsy. Kerroksesta toiseen pääsee hissillä. Ystävälliset vahtimestarit auttavat tarvittaessa pyörätuolipaikalle. Pyörätuolipaikkoja on tarjolla kaikkiin näytöksiin, mutta niitä on rajoitettu määrä. Pyörätuolipaikka tulee varata etukäteen joko soittamalla tai sähköpostitse

Monissa teattereissa on rakennettu induktiojärjestelmä suoraan katsomoon jolloin kuulokojeiden lisäksi ei tarvita erillistä lisälaitetta. Turun kaupunginteatterissa on käytössä kuulorajoitteisille erillinen kannettava kaulainduktiosilmukka, jota käytetään kuulokojeiden ollessa T-asennossa. Kaulainduktiosilmukan saa narikasta pyydettäessä. Induktiosilmukan kuuluvuus vaihtelee hieman katsomonosasta toiseen, takarivillä se ei kuulu niin hyvin kuin edempänä. Kaikkien kuulokojemallien kanssa kaulasilmukan kuuluvuus ei ole ollut kovin hyvä. Myös induktiosilmukan tarpeesta teatteri pyytää ilmoittamaan etukäteen joko puhelimitse tai sähköpostitse.

Lippukategorioissa ei saa opiskelija- tai eläkeläisalennuksia pyörätuolia käyttävälle ja saattajalle kuten yleensä muissa teattereissa. Pyörätuolia käyttävä joutuu maksamaan täyden lipun hinnan siten, että puolet lipun hinnasta on pyörätuolipaikan lipussa ja puolet on saattajan lipussa. Tätä on perusteltu teatterin taholta sillä perusteella, että saattajan saaminen mukaan olisi jo itsessään alennuskategoria.

Tämä on epäkohta, koska liikuntarajoitteisuus ei ole alennuskategoria vaan pysyvä vamma. Saattaja on pääsääntöisesti töissä liikuntarajoitteisen avustajana jolloin liikuntarajoitteinen maksaa hänenkin osuutensa lipusta. Nykykäytännöllä liikuntakykyinen opiskelija voi siis ostaa alennuslipun, mutta avustajaa tarvitseva liikuntarajoitteinen joutuu maksamaan täyden hinnan.