Pitsihuivista mörvelöksi

Minullepa kävi eilen pieni neuleonnettomuus. Hyvin alkanutta Swallowtail-huivia piti hieman purkaa. Olin neulonut huivista jo kaksi kolmannesta, kun muutama ruma nyppykoristus alkoi häiritä tätä neulovaa perfektionistia. Nyppykerrosten purkaminen osoittautui perkeleelliseksi. Nypyt eivät halunneet lähteä paikoiltaan! Unohdin kaikki hyvät neuvot ja kiskoin ja nyin lankaa. Lopputulos on tämä:

Kolme nyppykerrosta, ja jäljellä paljon purkulankaa

Ärsyyntymiseni sen kun kasvoi, en saanut nyppyja purettua hyvällä enkä pahalla. Ärsytystä lisäsivät ennestään huono valaistus ja syksyn pimentynyt ilta. Tänään aamupäivällä ryhdyin vahingonkorjaustoimiin.

Ankaran neulepuutarhurin välineet

Minä leikkaisin neuleeni. En suosittele  sitä kellekään, paitsi jos projektin seuraava sijoituspaikka on roskis tai vaarana on ikuinen unohdus sängynaluslaatikkoon.

Leikkasin mallikertojen reunaa pitkin.

Leikkaaminen ei ole suositeltavaa, koska siinä menee monta kerrosta neuletta ja lankaa hukkaan. Parempiakin menetelmiä on tarjolla, mutta olin niihin aivan liian kärsimätön. Hävikiksi jäi puolitoista nyppypitsimallikertaa ja puolikas vartalo-osan mallikerta.

Loppuiko hyvin?

Nyt huivi on uudestaan alussa. Aion käyttää siihen vallan toista ohjetta tästä eteenpäin. Mieleni tekisi tosin silti heivata roskiin koko surkeus. Koska kuitenkin näin vaivaa puolen huivin pelastamiseen, niin annan sille vielä mahdollisuuden.

Ylijäämähetales. Paverpolia pintaan?

Onko teillä, lukijat, muistissa vastaanlaisia neulekatastrofeja? Miten niistä selvittiin?
Edit: Korjattu kirjoitusvirheitä.