Alkuja - lehmuksenvihreää ja lohenpunaista

Toisen blogipostauksen kohdalla iski perfektionistille rimakauhu. Ensimmäinen viesti oli helppo, toisen pitäisi jo ollakin jotain. Kertokaahan, arvon lukijat, mistä aiheesta haluaisitte kirjoituksia ja millainen on mielestänne hyvä postaus. Kertokaa myös, mihin asioihin haluaisitte linkitettävän. Saa toki olla kertomattakin, tekemällä oppii.

Olen aloittanut  tällä viikolla kaksi uutta: työtä Ileana-villapuseron  ja  Hyrna Herborgar -huivin. Ileanan on suunnitellut Rosemary Hill. Pidän hänen malleistaan erittäin paljon, ne ovat hyvin kirjoitettuja, loogisia ja kauniita. Hyrna Herborgar puolestaan on niitä huivimalleja, jotka ovat rakkautta ensi silmäyksellä. Olen halunnut neuloa Hyrnan jo pitkään. Se on ihan täydellinen, ja nyt löytyi täydelliselle mallille lanka, Ilun silkkimerino-huivilanka , äärettömän kaunis semisolidi lehmuksenvihreä, joka miltei hohtaa hämärässä.

Myös Aoelian-huivi edistyy: sitä on enää kymmenen kerrosta jäljellä. Neulottuani Edge-Setup -kaavion loppuun, huomasin että olen kokonaan unohtanut neuloa, vasemman ja oikean reunan sekä keskuskaavion! Olin aivan pöllämystynyt ja hämmentynyt. Miten minä nyt tällä lailla voin töppöillä!? Unohdukseni johtui siitä, että kaavioiden printtaamisen jälkeen en ollut enää lukenut ohjetta, neulonut vain suoraan kaavioista. Jos olisin lukenut, niin olisin varmasti huomannut, milloin reunukset aloitetaan! Hetken siinä sitten tuumailin, että mitäs nyt tehdään?  En halunnut purkaa lähes kahtakymmentä kerrosta, joten päädyin lisäämään 28 silmukkaa yhdellä kerroksella.