Tampereen Työväen Teatteri: Myrsky

Kuvassa: Jari Ahola, Matti Pussinen-Eloranta, Juhani Laitala,
Miia Selin, Samuli Muje, Jyrki Mänttäri, Aimo Räsänen ja Janne Kallioniemi

Missä: Tampereen Työväen Teatterissa.

Milloin: Ensi-ilta oli 24.1.2019. Viimeinen esitys on 24.4.2019. Tästä linkistä pääset näytelmän omalle sivulle. Tätä kirjoittaessa Myrskystä on jäljellä enää kolme näytöstä.

Kävin katsomassa esityksen lauantaina 23.3.2019.

Esityksen kesto: Noin 2 h 20 min väliaikoineen.

Ikäraja: Ei ikärajaa.

Alkuperäisteos: William Shakespeare.

Ohjaus ja sovitus: Tiina Puumalainen.

Suomennos: Paavo Cajander.

Musiikin sävellys ja äänisuunnittelu: Pekka Siistonen.

Valosuunnittelu: Eero Auvinen.

Lavastussuunnittelu: Teppo Järvinen.

Pukujen ja hahmojen suunnittelu: Teppo Järvinen ja Tiina Puumalainen.

Kampausten ja maskien suunnittelu: Pepina Granholm.

Esiintyjät: Pentti Helin (Prospero.), Jaana Oravisto (Ariel), Maija Lang (Miranda), Saska Pulkkinen (Ferdinand), Verneri Lilja (Caliban), Jyrki Mänttäri (Trinculo), Samuli Muje (Stephano) Miia Selin (Adriana), Juhani Laitala (Alonso) Janne Kallioniemi (Sebastian), Aimo Räsänen (Antonio), Matti Pussinen-Eloranta. (Gonzalo) ja Jari Ahola (Francisco).

Muissa rooleissa: (aakkosjärjestyksessä) Taru Kallio, Karla Keinonen, Laura Linna, Eero Löövi, Ninni Niemikunnas ja Konsta Reuter.

Päätin jälleen rohkeasti ylittää ennakkoluuloni ja lähteä katsomaan modernia versiota Shakespearen Myrskystä. Edellinen näkemäni Myrsky oli Kansallisteatterissa 1995 ja Prosperona Esko Salminen. Tiesin siis Tampereelle lähtiessäni suunnilleen, mitä Myrskyssä tapahtuu, mutta en odottanut mitään. Ennakkotietona oli, että Tampereen Työväenteatterin Myrsky käsittelee ilmastonmuutosta, joten hienoisena pelkona oli, että näytelmä löisi katsojaa ympäristöasioilla päähän. Pelko oli turha.

Miksi mennä katsomaan sama näytelmä uudestaan, voisi joku kysyä. Siksi että jokainen katsomiskerta on erilainen ja jokainen näytös on erilainen. Välissä kulkee aika, joka vaikuttaa tulkintoihin ja muuttaa niitä.

Tampereen Työväen Teatterin Myrskyssä on otteita eräistä muista Shakespearen näytelmistä sekä Sonetista 116, josta alla katkelma. En tuntenut sonettia entuudestaan, mutta se vaikutti suuresti siihen, millaisena näytelmän koin. Myrskyssä kerrotaan monta tarinaa ja niitä on tulkittu lukemattomien kehysten kautta. Mitä jos tarinan tulkitsisi rakkauden kautta?

Rakkaus ei ole ajan narri vaikka ajan sirppi

niittää poskien ja huulten hehkun,

rakkaus ei muutu hetken eikä viikon mukaan

vaan kestää päiviemme loppuun asti.

Jos tässä erehdyn ja minulle se todistetaan,

en kirjoittanut mitään, ei rakastanut kukaan.

(Suomennos Kirsti Simonsuuri.)

Neljä tarinaa roskasaarella

Shakespearen Myrsky luetaan kuuluvaksi komedioihin. Tämä siksi, että komedian lopussa kaikki eivät kuole. Määritelmä on hieman yksiulotteinen, ja tunnistin neljä pienoisnäytelmää yhden suuren sisällä: farssi, kostonäytelmä, tragedia-juonittelu ja romanssi.

Vallassa ja kaiken taustalla on velhoruhtinas Prospero, joka hallitsee saartaan kiistämättömänä yksinvaltiaana. Prosperon vallassa on myös ilmanhenki Ariel, joka täyttää Prosperon suurta suunnitelmaa. Jaana Oravisto tulkitsi Arielia lempeän myötätuntoisesti ja inhimillisempänä kuin suurin osa muista hahmoista, vaikka ilmanhenki ei ihminen olekaan. Näytelmäsovituksen tulkinta oli, että valta uuvuttaa tai korruptoi, sillä sekä Prospero että Napolin kuningas Alonso olivat valtaansa väsyneitä ja Prosperon veli Antonio oli vallanhimonsa turmelema.

Saaren sivullisia ovat Prosperon katkera palvelija Caliban, vallananastajaruhtinas seurueineen, kestokännissä oleva hoviväki sekä herkkä nuori prinssi Ferdinand, jotka ovat eksyneet eri puolille saarta. Kiinnostaisi tietää, minkä muotoinen saari on, kun kaikki tuntuvat kiertävän siellä ympyrää? Vaikka he eivät sitä alussa tiedäkään, niin heillä kaikilla on oma osansa Prosperon suunnitelmassa. Osan kohdalla roolina oli tosin lähinnä farssimainen möykystys joka vei hetkittäin terää syvemmiltä teemoilta.

TTT:n Myrskyssä siteerataan edellä mainitun Sonetti 116:n lisäksi Romeo ja Julia -näytelmää sekä Hamletia. Mirandan ja Ferdinandin salamarakastuminen on juuri niin epäuskottava, että sitä sopii maustaa romanttisella tekstillä ja pukea se sanoiksi Romeon ja Julian kautta. Odotin mielenkiinnolla, mitä Hamletin kohtaa siteerataan. Minulla oli siihen kaksi veikkausta, joista toinen osui oikeaan ja sopi kohtaukseensa oikein hyvin.

Hamletia esitetään samaan aikaan Turun kaupunginteatterissa jossa kävin sen katsomassa maaliskuussa 2019. Nyt on siis ollut mahdollista kuulla sama monologi kahdella suurella näyttämöllä. Aika harvinaista! Turun ja Tampereen Shakespeare -tulkinnoissa on muutakin yhtäläisyyksiä, jotka selviävät jos käy katsomassa molemmat.

Esteettömyys

Teatteri pyytää mainitsemaan erityistarpeista kuten pyörätuolipaikasta jo lippua varatessa ja varaamaan liput hyvissä ajoin ennen esitystä, koska pyörätuolipaikkoja on rajallinen määrä. Avustajan lipun hinta TTT:n omiin esityksiin on puolet peruslipun hinnasta. Teatterilla on oikein hyvä saavutettavuussivu, johon pääsee tästä linkistä. Alla vielä muutama huomio esteettömyydestä:

Esteetön sisäänkäynti teatteriin on Satamakadun puolella. Ulko-ovet avautuvat automaattisesti. Suurelle näyttämölle pääsee hissillä. Pyörätuolipaikkoja on kaksi permannolla ja yksi kummassakin taka-aitiossa. Oma paikkani oli permannolla, kuudennella rivillä. Siitä on hyvä näkyvyys näyttämölle.

Toimiva induktiojärjestelmä on sisäänrakennettuna katsomoon. Teatterissa on saatavana induktion kuuluvuuskartta. Erillistä induktiokaulasilmukkaa ei tarvita vaan kuulokojeen oma T-asento toimii hyvin. Syystä tai toisesta induktion kuuluvuus on parempi kuin Turun kaupunginteatterissa samalla laitteella testattuna. TTT muistuttaakin että induktion kuuluvuudessa voi olla eroja laitteista riippuen.

Vapaaehtoinen lähimmäisavustaja

Tampereen Työväen Teatterilla on aivan huikea palvelu, toivon että muut teatterit ottavat heistä mallia!

Teatterilla on sopimus Mummon Kammarin kanssa siitä, että jokaiseen Suuren näyttämön näytökseen on pyörätuolia tai muuta liikkumisen apuvälinettä käyttävälle vapaaehtoinen avustaja. Avustajamme kertoi, että Mummon Kammarilla on keväisin ja syksyisin kokous, jossa sovitaan koko esityskauden avustusvuorot.

Vapaaehtoinen avustaja odotti minua teatterin aulassa. Hän auttoi viemään takin narikkaan ja auttoi lippumyymälän ovien kanssa. Hän oli apuna myös hissillä kulkiessa, sillä hississä on kaksoisovet: turvaovi ja varsinainen ovi joka aukeaa ulkoa vetämällä ja sisältä työntämällä. Avustaja saattoi minut katsomoon ja sieltä pois sekä toi vettä väliajalla. Hän olisi myös auttanut väliaikatarjoilujen tilaamisessa, jos olisin sellaisen tilannut. Olo oli kuin kuningattarella, lämmin kiitos sekä vapaaehtoisavustajalleni tuona päivänä että TTT:lle tästä palvelusta.